.: Kaikki teemat

Kissan sairaudet

KISSALEUKOOSI

· Kissaleukoosi aiheuttaa kasvaimia mm. imusolmukkeisiin, maksaan ja munuaisiin.
· Kissaleukoosi altistaa kissan mm. kroonisille suu- ja hengitystietulehduksille ja kroonisille yleisinfektioille.
· Kissaleukoosi aiheuttaa myös lisääntymiskyvyttömyyttä.

· Kissaleukoosin aiheuttaa kissan leukemiavirus
· Kissaleukoosi tarttuu kissasta toiseen lähikontaktissa niiden nuollessa toisiaan syljen kautta ja yhteistä hiekkalaatikkoa käytettäessä virtsan ja ulosteen kautta. Myös kissan kyynelneste ja emon maito sisältää virusta. syntymättömät pennut saavat viruksen emoltaan istukan kautta.
· Tartunta edellyttää melko läheistä ja suhteellisen pitkää kontaktia.

· Osa tartunnan saaneista kissoista jää taudin pysyviksi kantajiksi. Leukoosin pysyvät kantajat kuolevat 3-5 vuoden kuluttua tartunnasta. Hoitoa ei ole.
· Suurin osa kissoista pystyy parantumaan sairaudesta, mutta levittävät virusta ennen tervehtymistään.
· Joillakin kissoilla virus piiloutuu luuytimeen. Nämä kissat eivät levitä virusta, mutta saattavat itse sairastua oman immuunijärjestelmänsä heiketessä esim. stressin tai kortisonikuurin takia.

· Tärkeintä kissaleukoosin ennaltaehkäisyssä on kissojen testaus, rokottaminen ja positiivisten kissojen eristäminen terveistä.

KISSAN IMMUUNIKATO

· Immuunikadon aiheuttaa FIV-virus, joka tarttuu sylki-veri-kontaktina kissojen esim. tapellessa. Yleisin se onkin leikkamattomilla, ulkona kulkevilla uroskissoilla.
· Immuunikato ei yleensä tartu esim. hiekkalaatikon kautta eikä se tartu ihmiseen.

· Akuutissa vaiheessa oireet ovat lieviä: sahaava kuume ja imusolmukkeiden turpoaminen. Oireet katoavat itsekseen muutamien viikkojen tai kuukausien kuluessa.
· Tämän jälkeen alkaa oireeton kantaja-vaihe, joka voi kestää vuosia.
· Krooniseen vaiheeseen siirtyy osa kissoista. Elimistön puolustuskyky vähenee ja kissa sairastuu erilaisiin tulehduksiin, kuten suun ja hengitysteiden tulehdus, ihon ja silmien krooniset tulehdukset, krooninen ripuli ja laihtuminen. Krooninen tautivaihe kestää puolesta kolmeen vuoteen ja päättyy kuolemaan. Hoitoa ei ole.

· Paras immuunikadon ehkäisykeino on kissojen leikkauttaminen ja niiden pitäminen sisällä, valvotuissa olosuhteissa.

YLEMPIEN HENGITYSTEIDEN TULEHDUKSET

· Näitä infektioita aiheuttavatt mm. herpesvirus, calici-virus (FCV) ja chlamydia psittaci-bakteeri. Kaksi ensin mainittua aiheuttavat 80 % infektioista.
· Tartunnat siirtyvät kissasta toiseen, joskus myös epäsuorasti ihmisen kautta. Todennäköisin tartunnan leviämispaikka on usean kissan kissala, jossa kissat ovat yhteisissä tiloissa.

· Ensimmäisiä ja tavallisimpia oireita ovat niiskutus, masennus, ruokahaluttomuus ja kuume.
· Myöhemmin nenä ja silmät alkavat vuotaa, silmään voi tulla sidekalvon tulehdus ja joskus alkaa ilmetä myös yskää ja hengitysvaikeuksia. Herpes aiheuttaa vakavammat, calici lievemmät oireet.
· Lisäksi calicitartunnassa kieleen ja kitalakeen tulee haavaumia ja niveltulehdukset ovat yleisiä.
· Klamydian keskeisimmät oireet ovat märkivä silmän sidekalvon tulehdus ja silmämunan pullistuminen.

· Herpesvirus säilyy kissan elimistössä sen loppuelämän ja virusta erittyy esim. stressin seurauksena ajoittain, jolloin kissa myös oireilee lievästi. Lääkehoitoa ei virukseen ole, mutta oireita voidaan lievittää.
· Calicivirustartunnan saaneista kissoista osa paranee n. kuukauden kuluessa, osa erittää virusta puolikin vuotta. Lääkehoitoa ei virukseen ole, mutta oireita voidaan lievittää.
· Chlamydiabakteeritartunnan saaneet kissat erittävät bakteeria jatkuvasti puolentoista vuoden ajan. Myöhemmin bakteeria erittyy lähinnä esim. stressin seurauksena ja yleensä ilman oireita. Lääkehoitona käytetään tetra- tai doksisykliiniantibioottia, jonka kuurin määrää eläinlääkäri. Talouden kaikki kissat hoidetaan samaan aikaan ja lääkekuuri kannattaa uusia puolen vuoden kuluttua.

· Kaikkia edellä mainittuja infektioita vastaan kissat voidaan rokottaa.

KISSARUTTO

· Kissaruton aiheuttaja on parvovirus (FPV)
· Virus tarttuu kissan kaikista eritteistä (virtsa, uloste, sylki, oksennus, maito)
· Virus tarttuu suoraan tai välillisesti esim. hiekkalaatikon tai ruokinta-astioiden kautta. Se tarttuu myös istukan kautta syntymättömiin pentuihin.
· Virus tarttuu helposti ja säilyy huoneenlämmössä tartuntakykyisenä jopa vuoden.
· Virus kestää erittäin hyvin erilaisia desinfiointiaineita.
· Kissa alkaa erittää virusta n. 24 h tartunnasta (ei vielä oireita) ja eritys jatkuu n. kaksi viikkoa.

· Kissaruton ensimmäiset oireet ilmaantuvat alle viikossa tartunnasta. Niitä ovat täydellinen syömättömyys, kuume ja alakuloisuus.
· Oksentelu on yleinen oire ja paha ripuli alkaa muutaman päivän kuluessa.
· Sairauden loppuvaiheessa eläin on alilämpöinen.
· Noin puolet kissoista menehtyvät.
· Kissarutto voi olla myös oireeton tai kissa menehtyy äkillisesti ilman, että oireita ehditään huomata.
· Hoitoa kissaruttoon ei ole, mutta kissan henki saatetaan voida pelastaa pakkosyötöllä ja antamalla antibiootteja, vitamiineja ja nestettä.

· Kissa voidaan rokottaa kissaruttoa vastaan.

TARTTUVA VATSAKALVONTULEHDUS (FIP)

· Tauti alkaa vatsaflunssana, joka ilmenee lievänä ripulina ja kissa paranee siitä muutaman kuukauden kuluessa.
· Infektio voi olla myös oireeton, jolloin kissa jää pysyväksi taudinkantajaksi ja tartuttaa muita kissoja.
· Viruksia on kissan kaikissa eritteissä kuten syljessä ja ulosteissa ja kissa erittää virusta yleensä ennen oireiden ilmaantumista.
· Infektio voi siirtyä veren syöjäsoluihin ja aiheuttaa vakavat oireet ja kuolemaan johtavan taudin.
· Kissan vastustuskyky vaihtelee viruksen ärhäkkyyden ja yksilöllisten ominaisuuksien mukaan.

· Kostean FIP:n pääoire on nesteen kerääntyminen vatsaonteloon.
· Kuivan FIP:n oireina ovat silmävaivat ja keskushermoston oireet.
· Myös näiden perusmuotojen yhdistelmiä esiintyy. Molemmissa muodoissa muita oireita ovat aaltoileva kuume, laihtuminen, ruokahaluttomuus ja väsyminen. 

· Diagnoosi vaatii eläinlääkärin tekemän verenkuvan ja biokemialliset testit.
· Parantavaa hoitoa ei ole ja kuolleisuus on korkea.
Ennaltaehkäisynä kissojen määrä kannattaa pitää kohtuullisena ja huolehtia hyvin hiekkalaatikoiden ja kissalan hygieniasta, sekä kissojen yleisestä terveydestä ja vastustuskyvystä

SIENI-INFEKTIOT

· Sieni-infektioista 90 % on Microsporum canis-sienen aiheuttamia. Se voi tarttua myös ihmiseen tai koiraan ja aiheuttaa sieni-infektion.
· Sienet tarttuvat suoraan kissasta toiseen, mutta myös välillisesti esim. ihmisen, nukkumapaikan tai kissatarvikkeiden välityksellä.
· Nuoret, alle vuoden ikäiset kissat ja pitkäkarvaiset rodut ovat alttiimpia sienitulehduksille.
· Sieni-itiöt ovat kestäviä. Ne saattavat säilyä tartuttamiskykyisinä jopa kaksi vuotta.

· Sieni-infektion oireet tulevat 1-4 viikon kuluttua tartunnasta. Ruvet, turkin oheneminen tai karvanlähtö paikallisesti ovat yleisimpiä oireita. Vaurioitunut tai huonokuntoinen iho altistaa sieni-infektiolle. Useimmiten tartunta tulee kasvoihin, korviin, etutassuihin selkään tai niskaan. Pentukissojen oireet ovat vakavampia ja selkeämpiä.
· Osa kissoista jää oireettomaksi taudinkantajaksi.

· Eläinlääkäri tekee diagnoosin karvanäytteestä. Jos kissalla on paljaita laikkuja, näyte otetaan tämän alueen reunalta. 
Näytteen ottaminen:
Harjaa kissaa steriilillä hammasharjalla noin kolmen minuutin ajan ja kerää kaikki irtoava hilse ja karva puhtaalle paperille.
Näyte toimitetaan eläinlääkärille ja siitä tunnistetaan sienilaji ja näin voidaan määrätä kissalle oikea hoito. Tulosten saaminen kestää n. neljä viikkoa.
· Hoitamattomana sieni-infektio pahenee, eikä parane itsestään. Se tarttuu ihmisiin ja perheen muihin lemmikkeihin. Kaikki perheen eläimet hoidetaan samanaikaisesti sisäisesti ja ulkoisesti käytettävillä lääkkeillä. Myös makuualustat ja muukin asunto on puhdistettava hoidon aikana useaan otteeseen.

Hoito kestää n. kuusi viikkoa ja eläinlääkäriltä saa tarkat ohjeet hoidosta ja jälkitarkastuksista.

.: Muut artikkelit teemasta Kissan sairaudet