.: Kaikki teemat

Koiran ja kissan ravinto

Aivan kuten koirien ja kissojen elinympäristö, myös niiden ruokintatavat ovat muuttuneet. Yhä useampi lemmikki syö teollista ruokaa. Samaan aikaan erilaiset kasvuhäiriöt ja allergiat ovat lisääntyneet. Monien mielestä syynä ovat sekä geneettiset ja perinnölliset syyt, jotka johtuvat jalostuksesta, mutta myös se, että ravinto ei ole ”elävää”, kuten luonnossa, eikä se siten koostu oikeista, luonnollisista ravintoaineista. Varsinkin pentuvaiheessa luonnollinen ravinto olisi ensiarvoisen tärkeää lihasten, luuston ja elimien kehityksen kannalta.

Kissan ja koiran tarpeet ravinnon suhteen ovat melko samanlaiset, kissan ravinnossa proteiini ja rasva ovat kuitenkin suuremassa osassa kuin koiralla, joka on paremmin sopeutunut sekaravinnon syöntiin. 

Koiran tai kissan ruokinnassa ei ole vain yhtä hyvää tai oikeata tapaa. Molemmat kannattaa itse asiassa totuttaa kaikenlaiseen ruokaan: kotiruokaa kotona, nappuloita reissussa tai kiireessä. Ruoan kanssa nirsoilevan lemmikin kanssa eläminen voi olla melko rasittavaa. Kotiruoka ei tarkoita ihmisten aterioiden jäänteitä. Kotiruoalla (BARF) tarkoitetaan varta vasten kotona koiralle tai kissalle valmistettua ruokaa tai ihmisten aterioiden jäänteitä niiltä osin, kun ne niille sopivat. ”Yrjölän puuro” ja halvat ruhon osat, teurasjäte ja sisäelimet takaavat koiralle täysipainoisen aterian. Kissalle voi tarjota jauhelihaa, kalaa, sydäntä ja muita sisäelimiä. Hapanmaitotuotteet ja kananmuna sopivat molemmille.

Koska koirien ja kissojen alkuperä on sama kuin villeillä, luonnonvaraisilla sukulaisillaan, niin vaatimukset ravinnon koostumuksen suhteen ovat aivan samankaltaiset. Ruoansulatusfysiologialtaan molemmat ovat lihansyöjä, joiden elimistö on sopeutunut käyttämään hyväkseen eläinperäistä ravintoa. Koira on vielä nimenomaan raadonsyöjä ja sillä on pitkälle kehittynyt immuunijärjestelmä ruoka-aineiden mikrobeja kohtaan. Liha, joka sairastuttaisi ihmisen vakavasti, kelpaa koiralle suurena herkkuna. Kissa saalistaa tuoretta lihaa, sille ei vanha kelpaa. Kissa saattaa vierastaa myös suojakaasuun pakattua lihaa sen tuoksun takia.

Lihansyöjän ruoansulatuskanava on todella lyhyt verrattuna kasvis- tai sekaravintoa syöviin eläimiin tai ihmiseen verrattuna. Sekaravintoa käyttävän eläimen (t. ihmisen) ruoansulatuskanava on 14 x ruumiin pituus, koiran ja kissan vain 5 x. Ne eivät pysty käyttämään kuituja hyväkseen, koska niillä on lyhyt paksusuoli. Pelkkiä kasveja ravinnokseen käyttävien eläinten ruoansulatuselimistö on tehokkain ja kehittynein ja niillä on hyvä mikrobikanta ruoansulatukseen. 
Luonnossa kissa- ja koiraeläimet saavat riittävän määrän kasvikuituja ja ruoansulatuksessa tarvittavia mikrobeja syömiensä kasvinsyöjäeläinten sisälmyksistä. Varsinkin pennuille olisi hyvä tarjota kasvinsyöjien ruoansulatuselimiä, esim. naudan mahaa. Tämä takaa ruoansulatuselimien ja mikrobitasapainon oikeanlaisen kehityksen.

Hiilihydraatit ovat tärkkelystä ja kuitua joita saadaan pääasiallisesti kasviravinnosta. Raakoja hiilihydraatteja ei kissan tai koiran elimistö pysty sulattamaan, mutta kypsennettyinä erinomaisia kuidun lähteitä ovat esim. riisi, vehnä, maissi ja kaura. Vaikka kuitu ei sula, se auttaa pitämään ulosteen pehmeänä ja on hyväksi suolen toiminnalle. Kuten sanottua, varsinkaan kissojen ruokinnassa hiilihydraatit eivät näyttele kovin suurta roolia.

Lihasta saatavat proteiinit ovat molemmille välttämättömiä aminohappojen tarpeen tyydyttäjinä. Aminohappoja tarvitaan kudosten kasvuun ja uusiutumiseen ja näitä saa ainoastaan lihasta. Aminohapot eivät varastoidu elimistöön, siksi niiden saanti päivittäin on erityisen tärkeää. Molemmat tarvitsevat ”elävää” ravintoa, eli raaka liha on niille yhtä terveellistä ja tarpeellista kuin meille ovat kypsentämättömät vihannekset, salaatit, hedelmät ja marjat.
Sekä kissa että koira pystyvät käyttämään rasvan hyväkseen tehokkaasti. Jos koira tekee raskasta työtä tai koira tai kissa on tiineenä tai imettää, rasva on hyvä energialähde eikä ruoan määrää tarvitse kasvattaa. Kala soveltuu molemmille erinomaisesti, mutta noin kerta viikossa riittää.

Ruoan ulkonäöllä ei ole eläimille suurtakaan merkitystä. Haju on ainakin koiralle makua tärkeämpi. Lämmin, kostea ruoka maistuu paremmin kuin kylmä ja kuiva. Koiralle kelpaa sama ruoka koko aikuisiän; kissa on vaihteluhaluisempi.

Harva tulee ajatelleeksi, että kissatkin syövät luita. Nehän syövät saaliseläimensä lähes kokonaan ja saavat luista tärkeitä ravinteita kuten kalsiumia ja fosforia. Koirallekin luu on tärkeä ravinnon lähde, mutta tarjoaa sille myös mielekästä puuhaa. Naudan luut ovat parhaita koiralle ja mieluummin raakoina. Jos eläimille ei syystä tai toisesta anneta oikeita luita, kannattaa huolehtia ravinteiden saannista muuten.

Aina emme syystä taikka toisesta pysty ruokkimaan lemmikkejämme kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Niiden ravinteiden tarve saattaa myös muuttua iän, tiineyden tms. takia. Vanhemmiten turkin kiilto vähenee, nivelet kangistuvat. Joskus niiden ruokahalu huonontuu vaikkapa sairastelun vuoksi. Turkki saattaa olla syystä tai toisesta huonokuntoinen, on ehkä karvanlähtöä ilman näkyvää syytä. Saatamme tuntea epävarmuutta siitä, saako lemmikkimme riittävästi kaikkia ravintoaineita, joita se tarvitsee. Lisäravinteiden käyttö on sallittua. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, mitä eläin olisi vailla ja muistaa kohtuus ja oikea annostus lisäravinteita käytettäessä. Niin kuin meille ihmisillekin muistutetaan vitamiinipurkin kyljessä: lisäravinteet on tarkoitettu täydentämään terveellistä ja monipuolista ravintoa, eivät korvaamaan sitä!

Kalanmaksaöljy varmistaa lemmikkisi A-, D- ja E-vitamiinien saannin. Turkki, iho, hampaat ja luusto voivat paremmin!
Vetzyme yleiskuntotabletti takaa päivittäisen annoksen vitamiineja ja kivennäisaineita. Karva kiiltää ja koirasi on vireä ja hyväkuntoinen.
Kitzyme yleiskuntotabletti on kissoille tarkoitettu vastaava tuote.
Vetzyme Garlic sisältää vesiliukoisia B-vitamiineja, kivennäisaineita ja 6 % valkosipulia. Valmiste on tarkoitettu koirille, joilla on ongelmia vastustuskyvyn, verenpaineen, verenkierron tai vatsan toiminnan kanssa.
Vetzyme B+E on tarkoitettu aktiivisille, paljon liikkuville ja lihaksiaan käyttäville koirille. Se sisältää runsaasti b- ja E-vitamiinia, mutta myös sinkkiä ja seleeniä. Ne edesauttavat kasvua ja lihaksiston kehittymistä ja auttavat palautumisessa.

Vetzyme ravintoöljyistä löydät apua myös pitkäaikaisiin tai hetkittäisiin ongelmiin:
Levottomuuteen Vetzyme Stay Calm
Turkkiongelmiin Vetzyme Moalt & Coat
Kuivalle iholle Vetzyme Dry Skin
Nivelille Vetzyme Flexible Joint

Nämä tuotteet sopivat sekä kissoille että koirille.

BARF-ruokinnasta kiinnostuneille vielä resepti:

Aito ja alkuperäinen ”Yrjölän puuro” (J.A.U. Yrjölä) koirille
1 dl kokonaisia tattarisuurimoita 
1 dl hirssisuurimoita
1 dl riisiä, mieluimmin tummaa 
1 dl ohrasuurimoita (voivat olla myös rikottuja)
noin 2 litraa vettä 
5 g merisuolaa
Liota suurimoita 6-10 tuntia. Älä kaada liotusvettä pois, vaan käytä se puurovedeksi. Lisää suola liotuksen jälkeen. 
Voit keittää tai paistaa puuron. Paistaminen on ehkä vähemmän työlästä. 
Paistolämpötila on +180 C, paistoaika vähintään 2 tuntia. 
Puuro kannattaa pakastaa annospusseissa tai -rasioissa. Jääkaapissa se säilyy n. viikon.

(Puuroon voi lisätä kypsennysvaiheessa esim. porkkanaraastetta. Pieni määrä valkosipuliakaan ei ole pahaksi.)

.: Muut artikkelit teemasta Koiran ja kissan ruokinta

Yleiskuntotabletti Vetzyme 100 kpl

5.80 €

Valkosipulitabletti Vetzyme Garlic 240s

11.20 €

Koiran vitamiini Vetzyme B+E 100s

10.20 €