Kaikki teemat

Koiran ulkoiluttaminen ilman hihnaa, sallittua, hyväksyttävää vai ei?

Tämä on aihe, josta eri koirapalstoilla käydään jatkuvasti kädenvääntöä. Vastakkain ovat ne, jotka ovat esim. kokeneet ikäviä tilanteita irrallaan ulkoilutettavien koirien tai niiden omistajien kanssa ja ne, jotka syystä tai toisesta haluavat ulkoiluttaa koiraansa ilman hihnaa.

Usein vapaana ulkoilutettavien koirien omistajat vetoavat siihen, että heidän koiransa on 100% hallinnassa.
FAKTA: 100 % varmaa koiraa ei ole, mutta hyvin varma koira toimii halutusti melkein aina.

Koiran hallintaa vaikeuttavat sen vietit ja luonne. Muuten tottelevainen, mutta voimakkaan saalistusvietin omaava koira voi saada koiran kuin koiran säntäämään oravan tai rusakon perään vaikka omistaja kuinka huutaisi perään. Myös eri koirat aiheuttavat omissa koirissamme erilaisia reaktioita: toisiin suhtaudutaan kiihkeän lempeästi, toisia ei olla huomaavinaankaan ja toiset saavat muuten niin herttaisen koiran ärisemään vihaisesti. Myös aggressio vaikeuttaa hallintaa. Koirat ovat eläimiä, niiden reaktioita ja tekemisiä ei kukaan pysty 100% varmasti ennakoimaan.

Lainsäädäntö
Koiria ja koirien pitoa koskevaa lainsäädäntöä löytyy useista eri laeista ja joskus on vaikeaa löytää kaikkia säännöksiä jotka koskevat koiran kanssa ulkoilemista ja elämistä. Tässä kuitenkin ne tärkeimmät, jotka koskevat nimenomaan koirien ulkoiluttamista ja kuten kaikki lait, ne koskevat meitä jokaista:

Laki sanoo hyvin yksiselitteisesti, että koira on pidettävä taajamissa kytkettynä, koska taluttimessa oleva koira on paremmin omistajansa hallittavissa. Tämä koskee myös koiraa kotipihassa: koira ei saa päästä kadulle tai naapurin pihaan. Se on pidettävä joko kytkettynä tai piha-alue on aidattava niin, että koira ei pääse sieltä pois. Koiraa saa pitää taajamissa vapaana ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla. Myös tällöin koiran on oltava valvonnassa.

Järjestyslaissa lisätään vielä, että koiria ei saa ulkoiluttaa edes hihnassa yleisillä uimarannoilla, toreilla toriaikana, lasten leikkipaikoilla eikä urheilukentillä. Tähän on syynä hygienia.

Metsästyslaki puolestaan säätää koirien kiinnipitoajaksi 1.3. - 19.8. Tuona aikana ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai niin, että koira on välittömästi kytkettävissä. Tällä lakipykäläälä halutaan turvata villieläinten ja lintujen pesimärauha ja poikaset.

Toisen alueella koiraa ei saa pitää irti milloinkaan ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Koira saa olla vapaana ainoastaan luvallisena aikana, luvallisessa paikassa ja tarkoituksessa.

Lakien tarkoitus ei ole kiusata koirien omistajia, vaan taata turvallinen ja miellyttävä ympäristö kaikille, niin koirallisille ihmisille ja heidän koirilleen, kuin myös koirattomille ihmisille.

Koiranomistajat eivät aina tule ajatelleeksi, että jotkut ihmiset pelkäävät koiria ja koiraihmisellekin vieraan koiran kohtaaminen voi olla pelottavaa etenkin, jos omalle koiralle on sattunut jotain ikävää vieraan (irto)koiran kanssa.

Koiran ulkoiluttajan tulee aina ottaa huomioon ympäristö ja kanssaihmiset silloinkin, kun koira on hihnassa. Jos esim. pyöräilijä kaatuu koiran taluttimeen, koiran ulkoiluttaja on korvausvastuussa. Kun toinen koirakko tai ihminen tulee vastaan, koiran hihnaa on lyhennettävä. Koira ei saa ryntäillä vieraiden ihmisten tai koirien luo. On hyvä muistaa, että myös pitkässä flexissä kulkeva koira tulkitaan "hallitsemattomaksi" onnettomuudessa tai vaaratilanteessa, aiheuttipa koirakko vahinkoa sitten ihmiselle tai toiselle koiralle.

Koiranomistajan vastuut ja velvollisuudet
Mikäli vapaana oleva koira puree toista koiraa tai ihmistä, tai aiheuttaa muuta vahinkoa, on koiran omistaja aina velvollinen korvaamaan aiheutuneet vahingot. Omistaja tai haltija on vastuussa myös kytketystä koirasta ja koiran toiselle ihmiselle, koiralle tai esineelle aiheuttamasta vahingosta.

Joskus koiran aiheuttamaan vahinkoon voi liittyä myös rikos. Tällaisia tapauksia ovat mm. vaarallisen koiran vartioimatta jättäminen tai koiran käyttäminen tahallisesti vahingon aiheuttamiseen.

- Lakien laiminlyönnistä ja rikkomisesta voi seurata rike- tai päiväsakko.
- Järjestyslakien rikkomisesta voidaan antaa päivä- tai rikesakkoja.
- Jos koira raatelee toista koiraa tai ulkoiluttajaa, kyseeseen voi tulla vammantuottamus. Mikäli hyökkäykset toistuvat, sakkoa voidaan korottaa.
Vaikka koiran ulkoiluttaminen ilman talutushihnaa on lain vastaista poliisi ei juurikaan puutu siihen mikäli koira ei käyttäydy häiritsevästi. Mikäli poliisi tapaa hihnattoman koirakon, poliisi useimmiten neuvoo, opastaa ja antaa suullisen huomautuksen.

Eläinsuojelulaki pyrkii turvaamaan eläinten, myös koirien, asianmukaisen kohtelun ja suojelemaan niitä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Laissa säädetään mm. hoidosta, ravinnosta, lääkitsemisestä, pitopaikoista, koulutuksesta ja koulutusvälineistä sekä jalostyskäytöstä. Jos haluat tutustua lakiin tarkemmin, löydät sen täältä: Eläinsuojelulaki.

Eläinsuojeluasetus täydentää eläinsuojelulakia ja siinä on yksityiskohtaisempia säännöksiä myös koiran osalta, mm. ulkotarhoista ja kytkemisestä. Näiden säännösten rikkomisesta voi joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen rikoslain nojalla.

Yksi tapa suojella omaa koiraa, on ulkoiluttaa sitä hihnassa. Mopon, auton tai polkupyörän alle karannut koira häviää aina ja seurauksena on vähintäänkin vammautuminen, joskus jopa pysyvästi.

Usein verrataan koirien elämää ja käytöstä Suomessa esim. Etelä-Euroopaan, jossa koirat nätisti sipsuttelevat omistajansa lähituntumassa - ilman hihnaa. Miksi eteläeurooppalaiset koirat näyttävät olevan paremmin koulutettuja ja tottelevaisempia kuin meidän koiramme?

Pohdinta kannattaa aloittaa ihmisten käyttäytymisestä. Muualla Euroopassa ihmiset asuvat lähekkäin kaupungeissa ja kylissä. Suomalaiset maalaistalot ovat perinteisesti olleet keskellä omia peltojaan, kaukana muista. Muualla Euroopassa asuintalot ovat lähekkäin kylänraitin varrella ja pellot ovat siellä vähän kauempana. Naapurin kanssa on tultava päivittäin toimeen, vähintään auttavasti. Tervehdykset, voinnin kyselyt, hyvästelyt ja hyvänpäiväntoivotukset kuuluvat asiaan ihan tavallisen ruokakaupankin kassalla. Välillä smalltalk tuntuu jopa vähän oudolta ja teennäiseltä suomalaisen korvaan, mutta päivittäisen kanssakäymisen kannalta kohteliaisuus, huomavaisuus ja sosiaalisuus ovat välttämättömiä. Useissa eurooppalaisissa kielissä ja kanssakäymisessä käytetään myös paljon enemmän niitä pieniä sanoja esim. bitte, please ja kiitos, paljon enemmän kuin Suomessa... Olosuhteista johtuen koiratkin ovat tottuneempia vilinään, vilskeeseen, muihin lajitovereihin ja vieraisiin ihmisiin. Ne ovat pennusta pitäen sosiaalistuneet "automaattisesti".

Meillä Suomessa asutaan harvassa, naapurin kanssa ei ole pakko tulla toimeen, eikä edes omakotialuiella välttämättä tunneta tonttinaapuria. Koirillakin on "omat pihat". Tavallaan olemme siis kulttuurimme, ilmastomme ja pitkien välimatkojen maan "uhreja": kökötämme kodeissamme koiriemme kanssa paukkupakkasia ja pimeyttä paossa. Me ihmiset emme ole yhtä sosiaalisia kuin eteläiset ystävämme ja monelta jää myös koiran sosiaalistaminen pentuna hoitamatta.

Hyväksykäämme siis tämä ja kunnioittakaamme jatkossakin "metsäläistä" kaipuutamme ja oikeuttamme välimatkaan, olipa sitten kyseessä toinen ihminen tai koira ja pidetään ne koirat hihnassa ihmisten ilmoilla.

Turvallisia ulkoiluhetkiä molemppin päihin hihnaa!