Kaikki teemat

Palveluskoiraharrastus

Palveluskoirat tekevät osittain samoja asioita kuin pelastuskoirat, mutta ihmisten etsintätehtävien lisäksi ne voivat toimia suojelu- ja vartointitehtävissä, erilaisten tavaroiden ja aineiden etsinnöissä (mm. home, raha, huumausaineet, räjähteet). Päivittäisissä työtehtävissä palveluskoiria käyttävät apuna mm. poliisi, armeija, tulli ja rajavartiosto.

Palveluskoiriksi hyväksyttyjä rotuja on hieman yli 50. Perinteisesti palveluskoirat ovat keksikokoisia ja voimakkaita rotuja kuten esim. dobermaan, sakasanpaimenkoira, rottweiler ja suursnautseri.

Jos omistaa palveluskoiraksi sopivan rodun, sen kanssa voi myös harrastaa pelveluskoirakokeita vaikka ei varsinaisiin työtehtäviin koiransa kanssa tähtäisikään. Palveluskoirarodut kaipaavat usein pelkän lenkkeilyn ja liikunnan lisäksi myös älyllisiä haasteita ja siksi tavoitteellinen ja haastava koulutus sopii niille erinomaisesti.

Harrastaa voi joko yksin tai ryhmässä. Koelajeista kannattaa valita koiralleen parhaiten sopiva ja itseä miellyttävä laji.

Ennen palvelus- tai pelastuskoirakokeisiin osallistumista on suoritettava käyttäytymiskoe (BH). Ainoastaan valjakkohiihdossa ja opastuksessa sitä ei vaadita.

Käyttäytymiskokeeseen voivat osallistua kaikki Kennelliiton määräysten mukaisesti rokotetut ja tunnistusmerkityt koirat, Koirilla tulee olla joko Suomen Kennelliiton hyväksymä rekisteritodistus tai Kennelliiton omistajatodistus. Virallisiin palveluskoirakokeisiin saavat osallistua vain kilpailuoikeuden omaavat rodut.

Jälkikoe (PAJÄ)
Kokeista jälkikoe on suosituin. Palveluskoirakokeessa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä. Koiralle vieras jäljentekijä kävelee maastossa ennalta suunnitellun reitin ja jättää reitilleen myös jälkiesineitä, n. 10 cm mittaisia, kuivia oksanpätkiä.

Lajia voi harjoitella myös yksin, mutta parhaaseen lopputulokseen päästään kun ainakin aluksi koirakon apuna on kokenut ohjaaja ja välillä harjoitellaan myös vieraan tekemää jälkeä.

Erikoisjälki (PAEJ)
Erikoisjälkikokeessa koiran suoritusta arvostellaan koko jäljestämisen ajan. Jäljestämisestä tekee haastavamman toisen henkilön tekemä harhajäljki, joka risteää seurattavan jäljen. Koiran tulisi seurata oikeaa jälkeä tarkasti ja hyvin maavainuisesti.

Hakukoe (PAHA)
Hakua on käytetty ensimmäisiä kertoja Alpeilla luomivyöryjen uhreja etsiessä. Myöhemmin, ensimmäisen maailmansodan aikana, koiria käytettiin myös mm. haavoittuneiden sotilaiden etsinnässä.

Hakukokeen henkilöetsinnässä koira etsii, löytää ja ilmaisee merkityltä alueelta sinne piiloutuneet kolme ns. maalimiestä. Kun koira saa hajun maalimiehestä sen tulee paikantaa ja ilmaista löytämänsä maalimies.

Etsintäkoe (PAEK)
Etsintäkokeessa on maasto-osuus joka koostuu viidestä eri suorituksesta: jälki, henkilöhaku, esineruutu, pudotetun esineen nouto ja tarkkuusetsintä. Tämä koe vaatii koiralta ja ohjaajalta vahvoja hermoja ja kestävyyttä. Vaikka laji ei ole fyysisesti raskas, se vaatii molemmilta tarkkaavaisuutta ja pitkäjänteisyyttä - myös koulutusvaiheessa. Jotta kokeesta suoriutuisi edes kohtuullisesti, kaikki osiot on hallittava vähintäänkin hyvin.

Viestikoe (PAVI)
Myös viestikokeen juuret ovat armeijassa. Viestikoirat välittivät aikoinaan tulenjohdon ja tykkipattereiden välisiä viestejä. Tämän lajin harjoitteluun vaaditaan aina kaksi henkilöä.

Viestikokeessa koira juoksee maastossa merkityn viestiradan kahden ohjaajan välillä. Radan pituus on ensimmäisellä matkalla 1 km. Jäljestämisosuuden pituus on kaikissa luokissa 300 metriä, mutta vaativammissa luokissa seuraavat matkat kasvavat. Pisimmillään koiran juostava kokonaismatka on 6,8 km.

Suojelukoe (PASU)
Suojelukokeen osa-alueet ovat jäljestäminen, tottelevaisuus ja suojelu. Suojelukokeeseen osallistuvan koiran on oltava sekä fyysisesti, että psyykkisesti terve ja siitä on löydyttävä puolustushalua ja taistelutahtoa.

Koiran suojelukokeeseen kouluttaminen on pitkäjänteistä ja vaatii paljon aktiivistasta harjoittelua. Tätä lajia ei voi myöskään harjoitella yksin, apuna tulee olla asiansa osaava maalimies, johon koira kohdistaa torjunnan. Koiran on toteltava ohjaajaa ehdoitta ja sen on irrotettava otteensa välittömästi käskystä.

Suojelukoiraksi koulutettu koira ei saa olla vihainen tai vaaraksi muille ihmisille tai koirille. Koiran tulee olla luonteeltaan tasapainoinen ja hyvähermoinen ja ohjaajalta vaaditaan myös erityistä vastuuntuntoa. Lisäksi suojelukokeeseen osallistuvalla ohjaajalla on oltava voimassa oleva suojelulisenssi jota voi hakea Palveluskoiraliitolta.

Mondioring (PAMR)
Mondioring on suojelukokeen haastavampi versio. Ylimmässä luokassa suoritus kestää n. 40 minuuttia, koira on irrallaan ja sen on selvittävä seitsemästä eri suojeluliikkeestä jotka tehdään peräkkäin satunnaisessa järjestyksessä. Kokeesta tekee haastavamman yllätyksellisyys ja vaihtelevat, ulkoiset häiriötekijät, joilla ohjaajaa ja koiraa kuormitetaan kokeen aikana.

Opastuskoe (PAOP)
Suomen Punainen Risti aloitti opakoirien koulutujksen vuonna 1940. Ensimmäiset opaskoirat annettiin talvisodassa sokeutuneille. Nykyään opaskoiria koulutetaan Näkövammaisten Keskusliitto ry:n alaisuudessa.

Opaskoirakokeissa testataan paitsi koiran, myös koiran käyttäjän taitoja. Säännöt ja arvosteluperusteet ovat käytännönläheisiä ja kokeeseen voi osallistua virallisessa opaskoirien käyttöönottotarkastuksessa hyväksytty opaskoira ja koiran ohjaajan tulee olla näkövammainen.

Valjakkohiihto (PAVH)
Valjakkohiihto on palveluskoirien ja heidän ohjaajiensa talvinen kuntoilulaji. Valjakkohiihdossa koira juoksee hiihtävän ohjaajan edessä ja on kytkettynä ohjaajan vyössä olevaan lenkkiin. Valjakkohiihto sopii pienemmille ja kevyemmillekin koirille, mutta ahkioluokissa nartun tuliis painaa vähintään 15 ja uroksen 20 kg.

Kilpailuissa luokat määräytyvät koiran rodun ja ohjaajan sukupuolen mukaan. Matkat vaihtelevat 1-15 km välillä.

Lisätietoa kokeista ja harrastusmahdollisuuksista kotipaikkakuntasi lähellä löydät Suomen Palveluskoiraliiton sivuilta, joita käytetty myös pääasiallisena lähteenä tässä artikkelissa.

Muut artikkelit teemasta Harrastukset lemmikin kanssa