Kaikki teemat
Lemmikin ensiapu, punkit
Punkit
Punkit, eli puutiaiset, ovat kaikille tuttuja hämähäkkieläimiä. Suomessa niitä esiintyy eniten rannikolla, Ahvenanmaalla ja Itä-Suomessa, mutta Oulu-Joensuu linjan eteläpuolella niitä löytyy kaikkialta.
Punkista tekee erityisen viheliään sen kyky levittää tauteja. Punkit kantavat Lymen borrelioosia aiheuttavaa bakteeria ja aiheuttavat myös puutiaisaivokuumetta.
Lisätietoa aiheesta löytyy runsaasti osoitteesta www.punkki.net.
Punkit elelevät heinikoissa ja ruohoisessa aluskasvillisuudessa. Ne pureutuvat koiriin ja kissoihin imemään verta. Punkit eivät välttämättä lemmikkiä itseään paljoa häiritse, mutta noin viikon kuluttua, kun punkki on kylläinen, se pudottautuu maahan ja munii. Kissa tai koira voi siis näin levittää punkkia uusiin paikkoihin.
Punkki kannattaa poistaa mahdollisimman pian. Punkkipihdit ovat hyvä apuväline. Niillä punkista saa tiukan otteen ja pois myös punkin pään ihon sisältä. Muista desinfioida kohta, josta punkki on poistettu.
Punkkien torjumiseen on olemassa punkkipantoja ja erilaisia lääkkeitä.
Kun huolehdit siitä, että koirassasi tai kissassasi ei ole punkkeja, hoidat myös muun perheen terveyttä ennaltaehkäisevästi.
Hyönteisen pisto, koirat
Kyypakkausta kannattaa pitää lääkekaapissa lemmikkien saamien hyönteisten pistosten varalta.
Hyönteisten piston oireita ovat kipu, kutina ja turvotus pistokohdassa. Turvotukseen ja kutinaan voit antaa koiralle 1 kyytabletin / 10 kg, maksimissaan kuitenkin kolme. Mikäli pisto aiheuttaa allergisen reaktion, vie lemmikkisi mahdollisimman pian eläinlääkärille. Allergisen reaktion oireita ovat hengityksen vaikeutuminen, nopeasti lisääntyvä turvotus, oksentelu, kutina, raju oksentelu ja yleinen heikkous.
Hyönteisen pisto, kissat
Hyönteisten pistot ovat kissoille yleensä melko vaarattomia. Ne aiheuttavat hetkellistä, pientä kutinaa ja pistoskohta paranee usein itsestään. Vaarallisin hyönteisen pisto on kissan suussa tai nielussa, sillä silloin hengitystiet voivat turvota ja tästä aiheutuu hengitysvaikeuksia. Allerginen reaktio puolestaan ilmenee usein ensimmäisten tuntien aikana. Kissa voi olla huonovointinen ja väsynyt. Mikäli kissan vointi on huono tai se ei pysty hengittämään kunnolla, vie se eläinlääkärille.
Kyyn purema
Yleensä lemmikit saavat kyyn pureman kuonoon tai tassuun. Kaikissa tapauksissa lemmikki on pidettävä mahdollisimman paikoillaan, ja vietävä se eläinlääkäriin niin pian kuin mahdollista. Älä anna lemmikkisi kävellä itse jos vain jaksat kantaa sen. Varsinkin raajaan tullut purema saattaa olla kissalle tai koiralle hengenvaarallinen.
Kyytabletin antamista ei enää suositella paitsi siinä tapauksessa että purema on pään alueella ja turvotus uhkaa tukkia hengitystiet.
Eläinlääkärissä lemmikkiäsi hoidetaan levolla ja nesteytyksellä. Tarvittaessa sille annetaan särkylääkettä, joskus myös vastamyrkyn saaminen on mahdollista. Kyyn myrkky aiheuttaa puremakohdassa kudostuhoa, turvotusta, kuoliota sekä veren hyytymishäiriöitä. Tästä syystä kissa tai koira on hyvä viedä muutaman viikon kuluttua jälkitarkastukseen jossa tarkistetaan sydämen ja munuaisten toiminta, seä keuhkojen kunto.
Pinnalliset haavat ja naarmut
Yleensä riittävä hoito on päivittäinen puhdistaminen. Jos kyseessä on puremahaava, hoidossa kannattaa olla erityisen tarkka, koska ne yleensä aina tulehtuvat jossain määrin. Jos haavaan alkaa muodostua märkäpaise, se vaatii eläinlääkärin hoitoa.
Runsaasti verta vuotavat viilto- ja pistohaavat
Nämä haavat kaipaavat aina eläinlääkärin hoitoa. Ensiapuna haava puhdistetaan ja sidotaan. Jos vuoto on pulppuavaa, sido vaikka sideharsorulla mahdollisimman tiukasti haavan päälle.
Märkivät vanhat haavat
Haavat tulee puhdistaa huolellisesti päivittäin. Eläinlääkärin määräämä antibioottikuuri parantaa tulehduksen. Jos lemmikki ei pääse itse nuolemaan haavaa, paraneminen nopeutuu. Vaihda siteet päivittäin ja tarvittaessa esim. silloin, kun side on kastunut.
Silmäluomen ja silmän haavat
Ensiapuna lian ja veren voi puhdistaa keitetyllä, kylmällä vedellä. Vie lemmikki eläinlääkäriin, äläkä laita sille silmätippoja ennen lääkärintutkimusta. Älä anna koiran hangata kipeätä kohtaa tai sen ympäristöä.
Kynnen repeämät
Kissojen ja koirien liikkuessa luonnossa kynnen repeämät ovat melko tavallisia vammoja. Sarveisosa lohkeaa, saattaa tulehtua ja olla kivulias. Jos repeämää ja tulehdusta ei hoideta, tulehdus saattaa levitä koko tassuun. Ensiapuna puhdista kynsi ja suojaa se tassusiteellä. Eläinlääkäri poistaa sarveisosan rauhoituksessa ja määrää antibiootin. Kotihoitona riittää tämän jälkeen antibiootin antaminen ja päivittäinen puhdistus.
Myrkytykset
Varsinkin kesällä koirat, joskus kissatkin, syövät sellaista, mikä ei ole niille ruoaksi tarkoitettu. Rotanmyrkky on yksi yleisimpiä käytössä olevia myrkkyjä ja elimistöön joutuessaan se estää veren hyytymisen. Myrkytyksen oireet saattavat näkyä vasta viikonkin kuluttua siitä, kun myrkkyä on syöty. Tavallisimmat oireet ovat selittämätön väsymys, anemia ja voimattomuus. Myrkky voi aiheuttaa sisäisiä verenvuotoja, jotka ilmenevät mustelmina tai verisenä virtsana.
Jos myrkyn syömisestä ei ole enempää kuin pari tuntia, ensiapuna on koiran oksetus. Konakion-tabletteja (K-vitamiini) voi myös antaa. Eläin tulee aina viedä eläinlääkäriin.
Oksennuttaminen
Jos myrkky ei ole emäksinen tai voimakas happo ja myrkyn syömisestä on kulunut vain muutama tunti, lemmikkiä kannattaa oksettaa.
Jos vatsa on tyhjä, annetaan jotain pehmeää ruokaa. Suuhun kaadetaan suolaa tai suolavettä, 1,5% vetyperoksidia (10 ml/10 kg elopainoa) tai käytetään valmista oksetuspakkausta, joita saa apteekista. Pentuja ei saa oksettaa suolaliuoksella. Jos nämä keinot eivät auta, eläinlääkäri saa koiran tai kissan oksentamaan pistoksen avulla. Lisäksi kannattaa antaa lääkehiiltä, joka estää mahdollisesti elimistöön jääneen myrkyn imeytymisen.
Iholta tai turkilta myrkylliset aineet tulisi pestä mahdollisimman nopeasti vedellä ja saippualla. Joskus voi olla tarpeen leikata turkkia tai ajella karvoja pois. Älä käytä turkin puhdistamiseen tärpättiä tai muita liuottimia, koska nekin ovat myrkyllisiä ja imeytyvät helposti elimistöön ihon kautta.
Ripuli ja oksentelu
Varsinkin koirilla ripuli ja oksentelu ovat yleisiä vaivoja. Jos tilanne jatkuu pitkään, koira kannattaa tutkituttaa eläinlääkärillä, jotta voidaan selvittää, onko kyseessä elimellinen vika tai sairaus. Muita syitä voivat olla muutokset ruokavaliossa, pilaantunut tai allergisoiva ruoka, sisäloiset, virus-tai bakteeriperäiset tulehdukset, vierasesine tai vaikkapa stressi.
Ensiapuna koiraa kannattaa pitää nestepaastolla vuorokauden ajan. Keitä juomavesi ja sekoita litraan vettä ruokalusikallinen sokeria ja teelusikallinen suolaa. Apteekista saa myös erilaisia valmiita, veteen sekoitettavia jauheita ripulin hoitoon. Koiran pitäisi juoda vuorokaudessa 60-70ml / elopainokilo.
Paaston jälkeen ruokinta aloitetaan riisillä ja keitetyllä kanalla, keitetyllä vähärasvaisella jauhelihalla tai raejuustolla. Nämä ruoat sulavat helposti ja sopivat pieninä annoksina syömiseen totutteluun. Suurenna annoksia pikkuhiljaa. Viikon kuluttua voi alkaa siirtymisen normaaliin ruokavalioon.
Jos ripuli ja oksentelu ei hellitä paaston aikana, ota yhteys eläinlääkäriin.
Onnettomuudet ja koiran elvytys
Liikuttele loukkaantunutta eläintä varoen
Aseta se oikealle kyljelle, suorista kaula ja nosta takapää hieman koholle
Tarkista, että kieli ei tuki hengitysteitä
Onnettomuudessa loukkaantunut eläin on yleensä shokkitilassa. Shokki on hengenvaarallinen tila ja vaatii aina eläinlääkärin hoitoa. Shokkitilan tunnusmerkkejä ovat velttous, kohonnut pulssi, limakalvojen vaaleus ja raajojen viileys.
Jos eläin ei hengitä, matkalla eläinlääkäriin voidaan aloittaa elvytys.
Vedä kieli ulos ja tarkista, että hengitystiet ovat auki.
Sulje suu ja aloita puhallukset sieraimien kautta 10-12 puhallusta/minuutti. (Pienille koirille ja kissoille kevyitä puhalluksia, isommille reilumpia.)
Jos sydän on pysähtynyt, aloitetaan sydänhieronta
Aseta sormet (pennut, pienet koirat ja kissat) tai kämmenet (isot koirat) vasemman kyynärnivelen taakse rintakehän päälle ja aloita painallukset; vähintään 60/minuutti.
Jos elvytät yksin, anna 15 painallusta ja 2 puhallusta niin kauan, että eläinlääkäri pääsee hoitamaan eläintä.
Silmien ja korvien puhtauteen kannattaa kesäaikaan kiinnittää erityistä huomiota, sillä tulehdukset rakastavat lämmintä säätä.
Lemmikin ensiapupakkauksen sisältö
joustosideharsoa, sidetaitoksia, kangaslaastaria, vanua
sakset
kuumemittari
antiseptinen suihke ja voide
parafiiniöljyä
hiilitabletteja
oksetusjauhepakkaus
kyypakkaus
