Kissat ja lapset
On kirjoittamaton luonnonlaki, että jossain vaiheessa lapset haluavat lemmikin. Kuka toivoo koiraa, kuka kissaa, marsua tai ponia. Jos lemmikistä huolehtimisesta ja hoitamisesta päästään sopuun, kannattaa vanhempien muistaa myös asian hyvät puolet: lemmikistä huolehtiminen opettaa lasta kunnioittamaan eläimiä ja vastuun kantaminen parantaa myös lapsen omaa itsetuntoa. Monelle lapselle ja nuorelle lemmikki on myös tärkeä ystävä joka lohduttaa ja kuuntelee ilot ja surut.
Monessa perheessä päädytään kissaan. Kissa on itsenäinen, mutta hauska leikkikaveri. Se on kohtuullisen helppohoitoinen: kissaa ei tarvitse välttämättä ulkoiluttaa, ruokakin voi olla jatkuvasti esillä toisin kuin esim. koiran kanssa elellessä.
Kissaa ei tarvitse myöskään kouluttaa samalla tavalla kuin koiraa, mutta lapset on syytä "kouluttaa" jotta yhteiselo sujuu ja kaikilla on mukavaa. Ainakin nämä asiat on syytä opettaa lapsille:
Kissan lähestyminen
Kissaa ei saa koskaan jahdata tai seurata, kissan pitää antaa lähestyä itse. Lapsen voi opettaa tarjoamaan kättä haisteltavaksi.
Kissan silittäminen
Kissaa silitetään aina avokämmenellä, myötäkarvaan. Silittely kannattaa aloittaa poskista ja siirtyä sitten selän ja kylkien silittämiseen. Jotkut kissat eivät pidä siitä, että niiden vatsapuolta kosketellaan. Luottamuksen kasvaessa tilanne saattaa kuitenkin muuttua!
Turkkiin ei saa koskaan tarttua eikä sitä saa repiä.
Sylissä pitäminen
Kissaa ei saa koskaan pakottaa olemaan sylissä ja sen täytyy saada lähteä pois niin halutessaan. Lasta kannattaa muistuttaa rimpuilevan kissan terävistä kynsistä ja hampaista.
Lapset pitää opettaa myös nostamaan kissa oikealla tavalla. Pienillä lapsilla ei ole tarvittavaa voimaa kannatella kissaa oikein, heiltä kissan nostaminen pitää kieltää.
Leikkiminen
Aluksi kannattaa näyttää omalla esimerkillä kuinka kissan kanssa leikitään. Leluiksi kelpaavat vaikkapa yksinkertaiset paperitollot tai narukerät. Käsillä tai muilla ruumiinosilla kissaa ei tule leikittää.
Nukkuminen ja lepo
Kun kissa nukkuu tai on vetäytynyt lepäilemään, sitä ei saa häiritä.
Kissanvessan siivoaminen
Kovin pieniä lapsia ei kannata laittaa kissanvessan siivouspuuhiin, mutta kouluikäiset oppivat päivittäisen puhdistuksen kunhan heidät siihen opastetaan. Kannattaa käydä läpi varsinkin se, mihin jätökset jatkosijoitetaan ja on myös muistutettava käsien huolellisesta pesemisestä kissanvessan siivoamisen jälkeen.
Pienten, ja vähän isompienkin, lasten kanssa on hyvä käydä läpi kissan kehonkieltä ja muistuttaa heitä siitä, että kissa on elävä olento, ei lelu, joka tuntee tunteita ja kipua. Lasta kannattaa muistuttaa myös siitä, että että kissa saattaa käyttäytyä arvaamattomasti varsinkin säikähtäessään tai tuntiessaan olonsa ahdistetuksi tai pelokkaaksi.
Lapsiperheeseen kannattaa hankkia pentukissa tai jo lapsiin tottunut aikuinen kissa.
Kissat ja vauvat
Ennenvanhaan uskottiin että kissa on vauvalle vaarallinen koska se voi ”imeä vauvasta elämän”. Myöhemmin on arveltu että kissa voi tukehduttaa vauvan sen kasvojen päällä makaamalla. Oikeasti kyse on todennäköisesti ollut kätkytkuolemasta, joka ei vielä ole ollut niin tuttu ja tutkittu asia.
Useimmiten perheessä on jo kissa kun vauva tulee ja se saattaa mullistaa kissan elämän. Moni kissa on tottunut saamaan hellyyttä ja huomiota aina sitä pyytäessään, mutta nyt vauva vie luonnollisesti ihmisten ajan ja huomion. Jotta vältytään ikävyyksiltä, kissaa ei pidä unohtaa.
Huomionkipeä kissa tietää kyllä kuinka saada huomiota, vaikka negatiivistakin. Kissa voi alkaa tehdä kiellettyjä asioita tai ryhtyä esim. pissailemaan kaikkialle muualle paitsi hiekkalaatikkoon. Säännölliset leikki- ja hellittelyhetket pitävät kissan tyytyväisenä. Mitä vanhempi kissa ja mitä pidempään se on ollut perheen ainoa "vauva", sen tärkeämpää sen huomioiminen on.
Kuinka valmistella kissakoti vauvan tuloon
Vauvan mukana kotiin tulee paljon uusia tavaroita ja kalusteita: sänky, vaippakasseja, turvaistuin ym. Hankinnat kannattaa tehdä hyvissä ajoin ja antaa kissan tottua niihin rauhassa.
Jos tuttavapiirissä on vauvoja tai lapsia joita voi kutsua kylään, se kannattaa tehdä. Pitää pitää kuitenkin huoli siitä, että lapsiin tutustuminen on kissalle miellyttävä kokemus.
Jos huone, jossa vauva nukkuu, on tarkoitus pitää kissalta kiellettynä alueena, sen ovea kannattaa ruveta pitämään kiinni jo hyvissä ajoin ennen vauvan kotiintuloa. Mikäli kissan annetaan tulla huoneeseen, mutta sitä ei toivota vauvan sänkyyn, pinnasängyn pinnojen väliin kannattaa pingottaa esim. kangas.
Kun vauva on syntynyt, mutta ei vielä kotiutunut, kotiin voi tuoda vauvantuoksuisia tekstiileitä kissan nuuhkittavaksi.
Kissan reaktio muutoksiin ja perheen uusiin tulokkaisiin on aina yksilöllinen ja usein sisäkissat ovat herkempiä muutoksille kuin kissat, jotka ulkoilevat. Joskus voi valitettavasti käydä niinkin, että kissa ei kaikesta ennakoinnista, harkinnasta ja suunnittelusta huolimatta sopeudu uuteen tulokkaaseen ja siitä on luovuttava. Päätös, vaikka varmasti vaikea onkin, kannattaa tehdä ajoissa ja etsiä kissalle hyvä, uusi koti. Kissalle epämiellyttävän tilanteen pitkään jatkuminen voi johtaa ongelmakäyttäytymiseen (esim. virtsailu ja aggressiivisuus) jonka takia myös uuden kodin löytäminen voi osoittautua hyvin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.
"varmuuden vuoksi" tai esim. allergian pelosta kissasta ei kannata luopua. Kissa on rakas ja tärkeä perheenjäsen josta parhaimmassa tapauksessa tulee myös vauvan ensimmäinen, hyvä ystävä.