Kissan häiriökäyttäytyminen | Lemmikille.com

Tassu Kaikki teemat

Kissan häiriökäyttäytyminen

Artikkelikuva

Kun perheeseen hankitaan kissanpentu, siitä toivotaan aikuisena ihanaa, sylissä kehräävää lemmikkiä. Pennun vilkkaat leikit ihastuttavat ja viihdyttävät, näinhän sen kuuluu ollakin! Mutta mitä jos pentu ei kasvaessaan rauhoitu, vaan vielä aikuisenakin terrorisoi kotia ja ihmisiä? Hermothan siinä menevät.

Kissan häiriökäyttäymistä on monenlaista ja monista syistä johtuvaa. Kissan käyttäytymistä voi kuitenkin muuttaa, mutta ensin pitää tietää ja ymmärtää, mistä se johtuu.

Kipu
Usein kivusta kärsivä tai sairas kissa vetäytyy omiin oloihinsa, mutta jotkut kissat reagoivat kipuun muuttumalla aggressiivisiksi ihmisiä ja muita lemmikkejä kohtaan tai yliaktiiviseksi riehujaksi. Myös ulostaminen muualle kuin kissanvessaan saattaa olla merkki sairaudesta tai kivusta.

Jos tällainen käytös on alkanut äkillisesti muuten rauhallisessa, normaalissa kissassa, se kannattaa viedä eläinlääkärin tutkittavaksi.

Stressi, pelko
Kissat ovat yllättävän herkkiä olentoja ja alttiita stressille. Stressi voi ilmetä hyvin monenlaisina oireina, usein esim. merkkailuna. Myös lisääntynyt unentarve, ylivilkkaus, kasvanut ruokahalu, tai sen puute, voivat olla merkkejä stressistä.

Useimmat kotikissat arvostavat kodin rauhaa. Tätä rauhaa saattavat häiritä muut, ehkä uudet lemmikit, muutto uuteen kotiin, vieraat ihmiset, remontin äänet sisällä tai ulkona, jopa kotiin tulevat uudet hajut. Jos kissa kärsii pitkään kestävästä stressistä, se saattaa kroonistua ja sairastuttaa kissan.

Merkkailu
Pelokas tai stressaantunut, epävarma kissa pyrkii omaa hajuaan vahvistamalla tyynnyttämään itseään ja vahvistamaan reviriään. Jos kissa ei tee tarpeitaan kissavessaan, voi syynä olla myös laatikon hygienia. Ensimmäisenä keinona voi yrittää puhdistaa kissanvessan useammin ja paremmin. Myös vessan paikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Vessa-asioista lisää jutussa Millainen on hyvä kissanvessa?

Miten lievittää stressiä?
Yllättävän monet kissat kärsivät stressistä. Jos epäilee oman lemmikkinsä kärsivän siitä, kissan elinoloja kannattaa tutkailla rehellisesti ja avoimin mielin. Pitää miettiä, onko perhesuhteissa tai olosuhteissa tapahtunut muutoksia, tai onko yhteinen aika kissan kanssa jäänyt vähemmälle. Jos asioita tai olosuhteita pystyy muuttamaan kissalle suotuisampaan suuntaan, kissan olo helpottuu yleensä aika pian muutosten jälkeen. Jos stressi johtuu esim. jonkun perheenjäsenen menettämisestä, kannattaa kissalle antaa vähän normaalia enemmän kahdenkeskistä kissa-ihminen-aikaa.

Jos uusi koti stressaa, kissan reviiriä voi aluksi rajoittaa ja antaa sen asua yhdessä huoneessa. Kun stressi lievittyy, reviiriä voi laajentaa.

Myös aika parantaa. Kun vaikkapa talon putkiremontti tai katutyöt ovat ohi, kissa toipuu hiljakseen tilanteen normalisoiduttua.

Kissan ja koiran stressittömämmästä totuttamisesta toisiinsa voit lukea jutusta Kissa ja koira samassa taloudessa.
Kissan ja lasten stressittömämmästä yhteiselämästä lisää artikkelissa Kissat ja lapset.

Masennus
Monet sisäkissat kärsivät masennuksesta joka johtuu yleensä aktiviteettien puutteesta. Tällainen kissa voi ryhtyä keksimään itselleen sijaistoimintoja ja tuhoamaan irtaimistoa.

Sisäkissalle voi laittaa oleskelupaikan ikkunan lähelle tai verkotetulle parvekkeelle. Tällaisesta paikasta se pääsee seuraamaan vaikkapa pihan ja lintulaudan elämää tai katuvilinää.

Kissan kanssa voi myös ulkoilla jos se pitää siitä. Jos kissan ulkoiluttaminen kiinnostaa, täältä löytyvät vinkit turvalliseen ulkoiluun: Kissan ulkoiluttaminen valjaissa

Pennun luovutusiän ja sosiaalistamisen merkitys
Liian varhainen vieroitus emosta lisää mm. kissan aggressiivisuutta ja muita häiriökäyttäytymisen muotoja. Mitä pidempään kissa saa olla emonsa ja sisarustensa kanssa, sen tasapainoisempi aikuinen kissa siitä kasvaa. Myös ihmisen rooli on pentuvaiheessa tärkeä: kun kissa saa pentuna kokea myönteistä huomiota ja hyviä asioita, sen elämästä ei lähtökohtaisesti muodostu selviytymistaistelua ja se voi elää rauhassa ja tyytyväisenä elämäänsä.

Jännitys, stressaaminen ja pelko saattavat joskus juontaa juurensa juuri tuonne kissan pentuaikaan asti. Myös kissat, siinä missä koiratkin, pitäisi sosiaalistaa pentuina. Kissanpennun tärkein sosiaalistamiskausi on sen ollessa 2–7 viikkoa vanha, mutta nykyisten tutkimusten mukaan se jatkuu vielä pitkään myös luovutusiän (nyk. suositus 14 vko) jälkeen. Aiemmin herkkyysvaiheen on ajateltu päättyvän noin kahdeksan viikon iässä.

Enemmän kissojen luovutusiän uudesta suosituksesta ja sen syistä voi lukea artikkelista Kissojen luovutusikä, uusi suositus.

Aktiviteettien puute ja yksinäisyys
Vaikka aikuinen kissa voikin olla suurimman osan ajasta nukkuva, kehräävä karvakerä, sen täytyy kuitenkin saada halutessaan käyttäytyä kissalle lajityypillisesti. Kissat haluavat, ainakin joskus, vaania, saalistaa, kiipeillä ja terottaa kynsiään. Mahdollisuus leikkiin ja aktiviteetteihin on erityisen tärkeää pennuille ja nuorille kissoille.

Aktiviteettien puute voi aiheuttaa kissalle stressiä, turhautumista ja masennusta. Parannuskeino on leikki. Eri kissat nauttivat erilaisista leikeistä. Jotkut viihdyttävät itse itseään, toiset pitävät eniten ihmisen tai toisen kissan kanssa leikkimisestä. Myös kissojen maku lelujen suhteen vaihtelee, mutta yksinkertaisimmillaan jopa pelkkä paperitollo voi antaa kissalle viihdykettä pitkiksi ajoiksi.

Vaikka kissaa pidetään hyvin itsenäisenä ja itseriittoisena luontokappaleena, sekin kaipaa seuraa, läheisyyttä ja hellyyttä.

Kissa pärjää yksikseen työpäivän ajan, jopa pidempiäkin aikoja, mutta jatkuva, pitkäaikainen yksinolo aiheuttaa sille stressiä. On muistettava, että kissa on paitsi aktiivinen, myös sosiaalinen eläin. Varsinkin silloin, jos kissa joutuu viettämään paljon aikaa yksikseen, voi toisesta kissasta olla apua yksinäisyydestä johtuvan häiriökäyttäytymisen lopettamiseksi.

Vaikka toisesta kissasta seuraa ja iloa onkin, tutkimuksissa on todettu kissojen kaipaavan myös ihmisen seuraa ja nauttivan siitä. Jos kissa on perheen ainoa lemmikki, sen tärkeämpää sille on saada positiivista huomiota, leikkiseuraa ja hellyyttä ihmiseltä.

Häiriköksi opettaminen
On yllättävän tavallista että omistaja itse, vähän vahingossa, tekee kissastaan häirikön. Muiden eläinten tavoin kissakin oppii kyllä keinot, joilla se saa haluamansa, oli kyse sitten ruoasta, leikistä tai huomiosta. Ihmisen omista toimista johtuvia käyttäytymismalleja ovat mm.

Nilkkoihin hyökkäily
Käsien raapiminen ja pureminen
Kissanpentua tai aikuista kissaa ei tulisi leikittää omilla käsillä. Vielä ikuinenkin kissa pitää neulepuikkoja heiluttelevia tai rytmiä rummuttavia sormia edelleen leikkikaluinaan ja ihmisen kannalta jälki on pahaa ja kivuliasta. Sama on jalkojen kanssa. Jos kissanpentu rynnistää nilkkoihin tai ryhtyy leikkimään heiluvilla varpailla, se on nostettava hellästi, mutta päättäväisesti pois niiden kimpusta. Samalla voi sanoa "ei", kissakin oppii ymmärtämään yksinkertaisia, selkeitä sanoja ja kieltoja.

Yölliset "rallit"
Koska kissat ovat yöeläimiä, niiden vireystaso saattaa kohota illalla. Kissat kuitenkin sopeutuvat yleensä hyvin ihmisten vuorokausirytmiin jos niillä vain on riittävästi puuhaa ja seuraa päivällä. Yöllä ei kannata ryhtyä leikkimään tai ruokkimaan kissaa, se oivaltaa kyllä nopeasti, että tuona vuorokauden aikana ihmisten hätyytteleminen on turhaa ja mellastaminen loppuu. Jos kissa saa mouruamalla tai tavaroita tiputtelemalla omistajansa jalkeille keskellä yötä jahtausleikkeihin, se tulee ihan varmasti toimimaan niin jatkossakin.

Mouruaminen ruokakupilla
Useimmat kissat syövät vain tarpeeseensa ja niillä voi olla esim. kuivaruokaa jatkuvasti esillä. Jos kissaa syystä tai toisesta kuitenkin ruokitaan vain määrättyinä ruoka-aikoina, ihmisen tehtävä on pitää niistä kiinni. Vaikka kissa mouruaisi ja kiertäisi ruokakuppiaan jonain muuna aikana, ei pidä alistua: kun kerran antaa periksi, mouruaminen ja kärttäminen eivät tule loppumaan ja esim. dieetin noudattaminen muodostuu mahdottomaksi. Tämäkin käytös loppuu aikanaan, kun kissa toteaa sen tehottomaksi.

Huonekalujen ja tapettien raapiminen
Kissalla on luontainen tarve raapimiselle. Kynsiä teroittaessaan se samalla vahvistaa omaa reviiriään jättämällä hajujälkiä. Jos kissalle ei ole tarjolla sallittuja raapimapaikkoja, se raapii huonekaluja, tapetteja tai mattoja.

Raapima- ja kiipeilypuilla lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla: raapimisen lisäksi useimmat kissat rakastavat myös kiipeillä ja ovat mielellään ylhäällä, hyvillä tähystyspaikoilla. Jos tilaa ei ole, raapima-alustakin on parempi kuin ei mitään. Kun tarjoaa kissalle mahdollisuuden toteuttaa sille luonteenomaisia tapoja, huonekalut ja tapetit saavat olla rauhassa.

Rankaiseminen
Itseltään voi kysyä ihan ensimmäisenä: "muutanko minä käytöstäni tai tapojani rankaisulla... vai 'porkkanalla'?" Aivan, porkkanalla.

Usein huonon käytöksen huomiotta jättäminen on tehokkaampaa kuin siihen reagoiminen. Vesisuihku, huutaminen tai läpsiminen aiheuttavat kissalle pelkoa ja stressiä. Niistä ei ole pitkässä juoksussa hyötyä, ne vain pahentavat tilannetta. Kissa ei myöskään opi niistä mitään ja ne huonontavat ihmisen ja kissan suhdetta ja vähentävät luottamusta.

Jos kissa tekee "pahojaan", se on siirrettävä pois touhuistaan päättäväisesti, mutta hellävaroen. Jos kissa raapii huonekalua, se viedään raapimapuunsa äärelle. Jos se pudottelee esineitä hyllystä, tarjolle laitetaan sen omia leluja, mutta ei ryhdytä leikkiin sen kanssa. Kun kissa on rauhallinen ja käyttäytyy hyvin, sille annetaan huomiota: otetaan kissa syliin, silitellään sitä tai leikitään sen kanssa.

Mukavia (ja rauhallisia) hetkiä kissojen kanssa eläjille!

Tassu Muut artikkelit teemasta Koiran tai kissan levottomuus

Aiheeen tuotteita

Xcat -kissanvaljassetti

Xcat -kissanvaljassetti
13.50
◉ Heti varastosta

Rauhoittava Stay Calm -öljy 150ml

Rauhoittava Stay Calm -öljy 150ml
5.10
◉ Heti varastosta
-50%

Kissatunneli raapimisalustoilla

Kissatunneli raapimisalustoilla
83.20
◉ Heti varastosta