Miksi kissa juo liian vähän? Syyt ja keinot

Kissan vesikuppi voi näyttää koskemattomalta koko päivän, vaikka ruokakuppi tyhjenee hetkessä. Siksi kysymykseen miksi kissa juo liian vähän ei aina löydy vastausta pelkästä kupin pinnasta. Märkäruokaa syövä kissa saa suuren osan nesteestään ruoasta, kun taas kuivaruokaa syövän kissan vähäinen juominen voi nopeasti lisätä kuivumisen ja virtsatieongelmien riskiä.

Kissoilla on luontaisesti heikompi janontunne kuin monilla muilla eläimillä. Se ei silti tarkoita, että vähäistä juomista pitäisi vain seurata sivusta. Kun selvität ensin, paljonko kissa todella saa nestettä ja mikä veden juonnissa tökkii, voit tehdä arjessa useita toimivia muutoksia.

Kuinka paljon kissan pitäisi juoda?

Usein käytetty suuntaa-antava arvio on, että kissa tarvitsee päivässä noin 40-60 millilitraa nestettä painokiloa kohden. Luku tarkoittaa kaikkea nestettä, ei vain vesikupista juotua vettä. Nelikiloisen kissan kokonaisnesteen tarve voi siis olla noin 160-240 millilitraa vuorokaudessa.

Märkäruoka sisältää tavallisesti paljon vettä, usein noin 70-80 prosenttia. Jos kissa syö sitä runsaasti, se voi juoda kupista vain vähän ja olla silti hyvin nesteytetty. Kuivaruoka taas sisältää vain vähän kosteutta, joten kuivaruokapainotteisella ruokavaliolla vesikupin käyttöä kannattaa seurata tarkemmin.

Myös sää, aktiivisuus, ikä, terveydentila ja ruokavalion vaihtuminen vaikuttavat. Lämmin koti, paljon leikkivä kissa tai esimerkiksi oksentelusta toipuva kissa tarvitsee tavallista herkemmin lisänestettä.

Miksi kissa juo liian vähän?

Vesipiste ei tunnu kissasta turvalliselta

Kissa voi vältellä vettä, jos kuppi on liian lähellä ruokaa tai hiekkalaatikkoa. Moni kissa ei halua juoda paikassa, jossa vesi voi sen näkökulmasta likaantua ruoan murusista tai jossa haju on epämiellyttävä. Myös vilkas käytävä, meluisa kodinkone tai koiran jatkuva kulkeminen vesikupin vieressä voi tehdä juomisesta levotonta.

Kokeile sijoittaa useampi vesipiste rauhallisiin paikkoihin. Erityisesti monikissataloudessa yksi kuppi ei usein riitä. Kuppien pitäisi olla sellaisissa kohdissa, joihin jokainen kissa pääsee ilman, että toinen lemmikki vartioi reittiä.

Kuppi, vesi tai materiaali ei miellytä

Jotkut kissat välttelevät syviä ja kapeareunaisia kuppeja, koska viikset osuvat reunoihin. Laaja ja matala keraaminen tai ruostumattomasta teräksestä valmistettu astia voi toimia paremmin. Muovi voi puolestaan kerätä hajuja ja naarmuihin jääviä epäpuhtauksia, vaikka se pestäisiin säännöllisesti.

Veden raikkaus ratkaisee paljon. Vaihda vesi vähintään kerran päivässä ja pese astia huolellisesti. Jos kotisi hanavesi tuoksuu voimakkaasti kloorilta tai mineraaleilta, kokeile suodatettua vettä. Äkillinen veden laadun vaihtaminen ei kuitenkaan sovi kaikille kissoille, joten seuraa reaktiota rauhassa.

Kissa suosii liikkuvaa vettä

Moni omistaja huomaa kissansa juovan hanasta, suihkun pohjalta tai lasista, joka jäi pöydälle. Tämä ei ole pelkkää hankaluutta. Liikkuva vesi voi vaikuttaa kissasta raikkaammalta kuin paikallaan seisova vesi.

Hiljainen juoma-automaatti voi olla käytännöllinen ratkaisu kissalle, joka kiinnostuu virtaavasta vedestä. Laite vaatii silti huoltoa: vesi on vaihdettava, osat puhdistettava ja suodatin vaihdettava valmistajan ohjeen mukaan. Likainen automaatti ei paranna juomista, vaan voi saada kissan karttamaan sitä.

Ruokavalio tuo liian vähän kosteutta

Jos kissa syö lähes pelkästään kuivaruokaa eikä innostu vedestä, ruokavalion kosteus on usein ensimmäinen asia, jota kannattaa tarkastella. Märkäruoan lisääminen joko kokonaan tai osittain voi kasvattaa nesteensaantia ilman, että kissan tarvitsee opetella juomaan huomattavasti enemmän.

Ruokamuutokset tehdään yleensä asteittain, varsinkin herkkävatsaiselle kissalle. Voit myös lisätä märkäruokaan pienen määrän vettä, jos kissa hyväksyy koostumuksen. Aloita teelusikallisesta tai kahdesta. Liian vetinen ruoka voi saada nirson kissan jättämään aterian syömättä, jolloin hyöty katoaa.

Stressi, kipu tai sairaus vähentää juomista

Kissa ei aina näytä kipua selvästi. Hammaskipu, pahoinvointi, kuume, ummetus, nivelvaivat tai yleinen huonovointisuus voivat vähentää sekä syömistä että juomista. Myös muutto, remontti, uusi lemmikki tai muutokset päivärytmissä voivat tehdä kissasta vetäytyvän ja vähentää veden käyttöä.

Vähäinen juominen voi olla myös osa virtsatie- tai munuaisongelmaa. Erityisesti uroskissalla virtsaamisvaikeus on kiireellinen tilanne. Jos kissa käy laatikolla toistuvasti mutta virtsaa ei tule tai sitä tulee vain muutama tippa, älä odota seuraavaan päivään.

Miten saat kissan juomaan enemmän turvallisesti?

Aloita helpoimmista muutoksista ja seuraa, mikä niistä toimii. Useampi puhdas vesikuppi eri huoneissa on usein tehokkaampi kuin yksi suuri kulho keittiön nurkassa. Pidä vesi erillään ruoasta ja hiekkalaatikosta, ja valitse mieluummin leveä astia kuin korkea kuppi.

Märkäruoan tarjoaminen päivittäin on käytännöllinen tapa kasvattaa kokonaisnesteen määrää. Jos kissan vatsa kestää sen, lisää ruokaan pieni määrä haaleaa vettä. Joillekin kissoille maistuu myös kissalle tarkoitettu, vähäsuolainen lihaliemi, mutta tavallista ihmisille valmistettua lientä ei pidä käyttää. Siinä voi olla kissalle haitallista suolaa, sipulia, valkosipulia tai mausteita.

Juoma-automaatti, leveät vesikulhot ja märkäruokaan lisättävä vesi ovat tuotteita, joilla on selkeä käyttötarkoitus: ne tekevät nesteensaannista helpompaa ilman painostamista. Lemmikille.comin valikoimasta kannattaa etsiä erityisesti helposti puhdistettavia ruokinta- ja juomatarvikkeita, sillä arjessa toimivin ratkaisu on sellainen, jonka jaksat pitää puhtaana joka päivä.

Älä pakota vettä kissan suuhun ruiskulla ilman eläinlääkärin nimenomaista ohjetta. Väärin annettuna neste voi joutua hengitysteihin, ja vastusteleva kissa stressaantuu helposti. Jos kissa ei juo, ei syö tai vaikuttaa sairaalta, kotikonstit eivät korvaa tutkimusta.

Kuivumisen merkit, jotka kannattaa tunnistaa

Lievää kuivumista voi olla vaikea huomata. Kissa saattaa olla tavallista väsyneempi, syödä huonommin tai käydä hiekkalaatikolla harvemmin. Ikenet voivat tuntua tahmeilta kuivuuden sijaan, ja virtsa voi olla tavallista tummempaa tai voimakkaamman hajuista.

Niskan ihon kevyttä nostamista käytetään joskus kotikonstina, mutta testi ei ole yksin luotettava. Ikä, paino ja ihon kunto vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti iho palautuu. Käytä sitä korkeintaan yhtenä havaintona muiden merkkien rinnalla, älä päätöksentekoon yksin.

Hakeudu eläinlääkäriin saman päivän aikana, jos kissa ei juo ja samalla kieltäytyy ruoasta, oksentaa, on selvästi apaattinen tai ripuloi. Päivystyksellinen arvio on tarpeen, jos kissa yrittää virtsata ilman tulosta, vaikuttaa kivuliaalta, hengittää poikkeavasti tai sen yleisvointi romahtaa nopeasti.

Seuraa muutosta, älä vain yhtä päivää

Juomisen seuranta onnistuu käytännössä, kun mittaat aamulla kuppiin laitetun veden ja katsot seuraavana aamuna, paljonko sitä jäi. Jos kodissa on useita kissoja, yksilöllistä juomista on vaikeampi arvioida. Silloin kannattaa seurata myös märkäruoan kulutusta, virtsapaakkujen määrää ja kokoa sekä kissan yleistä käytöstä.

Äkillinen muutos on usein merkityksellisempi kuin se, ettei kissa juo omistajan mielestä paljon. Kissa, joka on aina syönyt märkäruokaa ja juonut kupista vähän, voi olla täysin kunnossa. Kissa, joka on aiemmin juonut normaalisti mutta lopettaa lähes kokonaan, tarvitsee tilanteen syyn selvittämistä.

Puhdas vesi, rauhallinen paikka ja kosteampi ruoka ratkaisevat monen kissan arjen. Kun muutos ei auta nopeasti tai kissan vointi herättää huolta, oikea seuraava askel on eläinlääkärin arvio - kissan ei tarvitse näyttää vakavasti sairaalta hyötyäkseen avusta ajoissa.